23.-24.5.2015 pakkasin sitten Vellun matkaan ja lähdimme ajelemaan Ruotsiin, Skellefteåån. Vellu tarvitsi valmistuakseen International Championiksi ulkomaan sertin, joten tämä oli meidän tavoitteena. Lauantaina näyttelypaikalla huokaisin helpotuksesta: Näyttelyluettelossa ei ollut Vellulle kilpailijoita samassa luokassa — puuttuvan sertin saaminen vaikutti siis oikein hyvältä. 🙂
Näyttelypesut olivat mielestäni onnistuneet oikein mainiosti ja Vellulla oli vielä jonkin verran talviturkkia jäljellä. Lauantaina kuitenkin sain kovasti palautetta, kun turkki oli mennyt hitusen pehmeäksi. Taisi olla väärä shamppoovalinta. Noh, joka tapauksessa, kun kollin kanssa ollaan liikenteessä, niin kissasta pitää pestä vähintään häntä ennen jokaista näyttelypäivää. Lauantailta meille jäi tassuun serti ja Vellu valmistui International Championiksi! Yllätyksenä tuli, että hän oli myös ruuhkaväriryhmämme Värin paras, eikä nominointikaan ollut kaukana! Nominointi meni sivu suun kun en ollut osannut laittaa turkkia täsmälleen oikein näyttelyyn. 😮 Tuomarina meillä oli herttaisen lutuinen Bertil Johansson, joka teki perusteellista työtä kissojen arvioijana.
Sunnuntaina lähdimme liikkeelle jo varmemmin tassuin: Häntä, rinnus ja osa selkää pestynä toisella shamppoolla. Josko tänään tärppäisi? Tuomarina oli Irene Magnusson, ja hän tykästyi Velluun ensi silmäyksellä! Vellu oli kuulemma tehnyt vaikutuksen jo odotellessaan pöydälle pääsyä. Saimme hyvät arvostelut ja sertin, ja jäimme odottelemaan värin parhaan valintaa. Vellu on oikein mukava näyttelykaveri, sillä hän suostuu köllöttelemään sylissä harjattavana samaan aikaan kun odottelemme pöydälle pääsyä. Toivon tietysti salaa, että tuomaritkin huomaisivat tämän erinomaisen käytöksen, ja se voisi vaikuttaa kun aletaan miettimään mitä kissoja sinne paneeliin laitetaan. Odottelu, valmistautuminen ja Vellun hellittely ei mennyt hukkaan, sillä Vellu oli paitsi Värin paras, myös Tuomarin paras. Yllätys oli myös melkoinen, kun paneelissa 2/6 tuomareista äänesti Vellua! Noh, voittoahan ei vielä tuolla äänimäärällä saada, mutta minulle on iso asia, että kaksikin tuomaria piti Vellua porukan parhaana. Äänestystuloksen makeutta lisäsi se, että toinen Vellua äänestäneistä on tiukkana siperiankissojen arvioijana tunnettu tuomari Olga Siszova. 🙂
Hyvillä mielin jätimme siis Skellefteån näyttelyn. Sinne palataan! 🙂 Kivaa oli! Vellu herätti toki myös paljon huomiota, ja meillä kävikin kyselijöitä, josko hän olisi käytettävissä siitokseen. Mutta, olen luvannut jo itselleni ja Vellulle, että pidämme niistä hommista välivuoden, ja päästämme Vellun pojan estradille… Mutta se onkin jo toinen tarina se! 😉
Vellu paneelissa sunnuntaina 24.5.2015 Skellefteåssa. Kuva: Helen Aandal
