Pennut ~Kittens

Apachiris-kissala kasvattaa perinteisiä siperiankissoja. Tavoitteena on kasvattaa sosiaalisia ja terveitä rotukissoja, jotka sopivat niin koko perheen lemmikiksi kuin näyttelyihinkin. Pennut luovutetaan uusiin koteihin aikaisintaan 12 viikkoa vanhoina, rokotettuina ja tehosterokotettuna, madotettuna kahdesti, rekisteröityinä ja mikrosirutettuina.

Lemmikiksi tuleva pentu luovutetaan 13vk iässä varhaissteriloituna tai -kastroituna. Kasvatukseen tulevan pennun omistajalla tulisi olla mielellään jo valmiiksi Kissaliiton kasvattajakurssi käytynä ja kasvattajanimi hankittuna. Lue myös ”Minustako kasvattaja?”

Apachiris-pentueet:

Syntymäpäivä Emo Isä Pennut
15.11.2014 Apachiris Carola Feofan Sibaris Apachiris D-pennut, 2 poikaa ja 3 tyttöä. Pentueen sukutaulu
19.9.2013 Benmars Diana Balladin Viihteenkuningas Apachiris Carola (SIB n 09),Apachiris Charming Charlie (SIB a 03),Apachiris Chisu (SIB as 09 23). Pentueen sukutaulu

Periaatteita

Apachiris -kissalan tavoitteena on kasvattaa terveitä, kauniita ja ihmisrakkaita rotukissanpentuja. Tähän tavoitteeseen päästään huolehtimalla emojen ja pentujen terveydestä laadukkaan ravinnon, säännöllisen madotuksen ja rokotuksen, sekä eläinlääkärin palveluiden avulla. Vanhemmiksi valitaan vain kauniita ja hyväluonteisiä kissoja jalostukseen. Pentujen sosiaalistetaan varhain ihmisiin, joilloin niistä kasvaa ihmisiin kiintyviä ja hyväluonteisia kissoja. Noudatan kasvatuksessa Suomen Kissaliiton ja Suomen Siperiankissat ry:n suosituksia.

Siperiankissojen perinteinen kasvatus tarkoittaa sitä, että valitsen kasvatukseen kissalinjoja, joissa ei lähisuvussa esiinny colour point eli Neva Masquarade -kissoja. En myöskään anna kissojani nevakasvatukseen, tai kissaloihin, jotka kasvattavat nevoja.

Rotukissojen kasvatus alkaa huolellisella emokissojen valinnalla, ja heidän terveyden arvioimisella. Emo ja isä molemmat testataan tarttuvien- ja perinnöllisten tautien varalta. Ennen astutusta molemmat on testattu FiV & FeLV:n varalta, veriryhmä on määritelty, ja sydämet on tutkittu (HCM) ultralla mahdollisten muutosten varalta. Luonnollisesti kummallakaan emokissalla ei ole näpätyrää todettu, ja isän kivekset ovat normaalisti laskeutuneet. Kopiot emon ja isän testi- ja terveystarkastuksien tuloksista annetaan pennun mukana. Pennut luovutetaan yli 12 viikkoa vanhoina ja yli kilon painoisina. Tässä iässä ne ovat saaneet matokuurin, rokotukset ja tehosteet kissaruttoa ja -nuhaa vastaan, ne on mikrosirutettu ja rekisteröity. Mukaan tulee rekisterikirja ja eläinlääkärin antama terveystarkistustodistus.

Terveystestaaminen, pentujen terveys ja hinta kulkevat käsi kädessä

Kasvatuksessa käytettävät emokissat rokotetaan, madotetaan, terveystestataan ja sydämet ultrataan säännöllisesti terveyden varmistamiseksi. Kasvatuksessa käytämme vain terveitä, hyväluonteisia ja rodunomaisia emokissoja.

Rotukissanpentu maksaa yleensä 800-900e, riippuen rodusta sen suositelluista terveystestauksista. Siitoskissoja tulee testata kissojen tarttuvien tautien: Fiv- ja Felv :n varalta säännöllisesti, ja selvittää veriryhmä. Siperiankissoille suositellaan HCM-sydänultraa vuosittain, perinnöllisen sydäntaudin (hypertrofinen kardiomyopatian) varalta. Pennun uudelle omistajalle annetaan emojen testitulokset ja pentujen terveys- ja rokotustodistukset.

Miksi siis jotkut myyvät ”rotukissanpentuja” selvästi halvemmalla? Vastaus löytyy usein emokissojen ja pentujen terveyden hoitamisen ja testaamisen laiminlyönnistä. Aiheesta voi lukea lisää Suomen Maine Coonien julkaisusta: Miksi rotukissa maksaa?

Kissarodun jalostaminen, kissan ulkonäön ja luonteen kehittäminen tapahtuu siten, että valitaan vain tyypikkäin osa kissoista jatkamaan sukua. Tämä johtaa geenikannan kapeutumiseen pitkässä juoksussa, ja jotta rotu pysyisi terveenä, sukua jatkavien kissojen terveyden täytyy olla priimaa. Sen takia terveyden tutkiminen on ensiarvoisen tärkeää. Pennun hankkija hyötyy tästä siten, että voi odottaa lemmikkinsä olevan terve ja pitkäikäinen. Siperiankissat elävät helposti 15-vuoden ikään.

Meillekkö rotukissa?

Rotukissan ja minkä tahansa kissan ottamista on syytä harkita tarkkaan. Kissat ovat pitkäikäisiä kumppaneita, ja kuluja kertyy juoksevien ruokakulujen lisäksi eläinlääkärikuiluista: rokotusten ylläpito, sterilaatio/kastraatio, satunnaisten onnettomuuksien hoito, ja vanhana säännöllinen hammaskiven poisto ja kunnon tarkistaminen. Laadukkaaseen ruokaan panostaminen kannattaa, sillä se ehkäisee tulevaisuudessa terveysongelmilta.

Siperiankissa on ennenkaikkea seurallinen olento, siksipä olisi hyvä, että sille olisi oma kissakaveri tai kotona viihtyvä ihminen seuraksi. Perheelliselle energinen ja vahvarakenteinen siperiankissa on hyvä valinta. Lapsille tulee tietysti opettaa kissan käsittelyä, ja alle kouluikäisten kohdalla sääntöjen noudattamista on hyvä valvoa tarkoin.

Siperiankissaa pidetään hypoallergisena rotuna. Tämä ei pidä kuin osittain paikkaansa, sillä osa siperiankissalinjoista aiheuttaa herkille oireita. Aikuisen allergisen ihmisen on syytä harkita tarkkaan siperiankissan hankintaa; entä jos kissa aiheuttaa oireita, ja itse ei sille siedätykkään? Kissalamme ei anna pentua ”vain kokeeksi” kenellekkään. Emme myöskään luovuta kissaa perheeseen, jossa on kissa-allerginen lapsi — siedätyskokeilut ovat epäeettistä sekä kissaa että lasta kohtaan!

Näyttely-, siitos- vai lemmikkikissa?

Kaikki pennut rokotetaan, rekisteröidään ja mikrosirutetaan, joten kaikki pennut voivat osallistua näyttelyyn. Kaikki pennut, jotka ovat kehittyneet normaalisti, joilla ei ole eläinlääkärin tekemässä terveystarkastuksessa todettu mitään poikkeavaa (esim. laskeutumattomat kivekset, tai napatyrä), ja ovat osoittautuneet hyväluonteisiksi ihmisiä ja toisia kissoja kohtaan, sopivat kasvatukseen.

Pennun hankintaa miettivien toivoisin kuitenkin tutkiskelevan sieluaan ennen päätöksen tekoa: Haluaisinko käydä näyttelyssä, edes kerran? Haluaisinko kokeilla rotukissakasvatusta? Sillä jos uteliaisuutta löytyy, autan tietysti löytämään pentueesta juuri ne pennut, jotka soveltuvat parhaiten näyttelyyn ja kasvatukseen. Rotu menee parhaiten eteenpäin, kun jalostustyössä käytetään parhaita yksilöitä.

Ei-kasvatukseen menevät pennut on syytä steriloida tai kastroida ajoissa ei-toivottujen raskauksien ja merkkailutaipumuksen välttämiseksi. Tietonsa päivittänyt eläinlääkäri pystyy varhaissteriloimaan turvallisesti jopa 3kk vanhan tyttöpennun. Esimerkiksi Oulussa tämä onnistuu ainakin Oulun Animagissa. Varhainen sterilaatio ei aiheuta terveyshaittoja tytölle, päin vastoin. Steriloidun pentukissan ruokintaan tulee kiinnittää erityishuomiota, ja valita sille suunnattuja tuotteita. Kollipojan hyvä kastraatioikä on siinä puolen vuoden tienoolla, kun kiihkein kasvukausi on takana. Siperiankissa toki kasvaa nelivuotiaaksi, joten kehitys ei todellakaan pysähdy tähän. Leikatun kissan kanssa voi käydä näyttelyssä myös, heille on omat sarjansa. 🙂

Siperiankissan näyttelypennun ominaisuuksia

Näyttelyyn ja kasvatukseen sopiva siperiankissanpentu on terve, roteva ja suurikokoinen, luonteeltaan rohkea ja ystävällinen. Turkinlaatu on hyvä, ja siitä voi jo erottua tyypillinen karkeus ja pohjavillan tiheys. Siperiankissa kehittyy nelivuotiaaksi asti, joten pennun aikuisiän ulkomuoto on parhaimmillaankin vain hyvä arvaus vanhempien ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi:

Pää on hieman leveyttään pidempi, pehmeästi pyöristynyt ja massiivinen. Otsa on leveä, aivan aavistuksen pyöristynyt. – Suomen siperiankissat ry

Harvalla pennulla rodulle ominainen leveä päänmuoto on kuitenkaan vielä luovutusikään mennessä kehittynyt, ja tämä kehitys voi viedä vuoden tai pari. Otsan pyöreyden sen sijaan voi havaita jo pennusta. Pään kehitystä voi siis jonkin verran arvailla pennun ulkomuodon ja vanhempien tyypin perusteella.

Siperiankissan rotumääritelmässä on sallittu kaikki luonnoliset värit. Tällä hetkellä eri värien sisällä on paljon vaihtelua värin tummuudessa ja lämpimyydessä. Ruskean sävyt vaihtelevat harmaanruskeasta kullanruskeaan. Samaan tapaan hopean (karvan tyvi on valkoinen koko kissassa) ja ei-hopean raja on häilyvä. On makuasia, millaiseksi mieltää kunkin värin perustyypin. Paras neuvo ehkä tässä onkin, valitse kissa jonka väri miellyttää omaa silmää.

Koska siperiankissan kehittyminen vie aikansa, ehkäpä näyttelykissan paras tunnusmerkki onkin määrätietoinen omistaja, joka totuttaa pennun nuoresta pitäen vieraiden käsittelyyn, turkin laittoon, esillä olemiseen, näyttelykäynteihin ja matkustamiseen. Onnistunut näyttelyreissu on kissan ja omistajan yhteistyön tulos. 🙂

Mainokset

Apachiris-kissala kasvattaa perinteisiä siperiankissoja. Kissalamme sijaitsee Oulun seudulla.

%d bloggers like this: