Kissan ruokinta

Tähän on kerännyt vähän perustietoutta kissan ravitsemuksesta, listan sallituista ruoka-aineista, ja yhden kotiruokareseptin.

Yleisesti ottaen, jos kissalla ei ole ylipaino-ongelmaa, laadukasta kuivamuonaa voi pitää aina esillä. Tämän lisukkeena voi tarjota laadukkaita tuoreruokia tai lihaa. Kosteiden ruokien tähteet tulee kerätä pois muutaman tunnin päästä antamisesta, sillä vanhan ruuan syöminen sekoittaa kissan vatsan. Kissanpennulle tulee tarjota yhden vuoden ikään asti hyvälaatuisia penturuokia.

Hyvälaatuisen ruuan tunnistamiseksi on helppo nyrkkisääntö; katso tuoteselostetta! Vertaile tuoteselosteita muiden tarjolla olevien tuotteiden kanssa. Hyvässä ruuassa on:

  • Runsaasti proteiinia, niiden täytyy olla eläinperäisiä eli lihaa! Lihan määrä kerrotaan usein tuotteessa.
  • Vähän hiilihydraatteja
  • Rasvaa saa olla, pennuille ja vanhoille kissoille enemmän. Ole tarkka rasvan lähteen kanssa, eläinperäinen on parempaa. Omega 3-on hyvä lisä turkin kannalta.
  • Mitä vähemmän tuhkaa, sen parempi (sama kuin hehkutusjäännös)
  • Tauriini, onhan sitä?
  • Vertaile vitamiinimääriä

Tällä ohjeella raaka liha voittaa purkkiruuan mennen tullen ja palatessa. Hyvä rutiini onkin:

Osta itsellesi aina hyvä annos laadukasta maustamatonta lihaa, ja ota ennen lihan kypsentämistä erilleen kissan annos.

Kissojen allergiat syntyvät vähän samaan tapaan kuin ihmisten: Liikaa allergeenejä yhtäaikaisesti sekoittaa vastustuskyvyn. Kissojen ruuissa on helposti monesta lähteestä olevia hiilihydraatteja, ja kissa voi tämän kakofonian takia oirehtia allergisesti (toki, tähän vaikuttaa kissan muut sairaudet, ikä, murrosikä, stressi, ympäristö, muutokset, sosiaaliset suhteet yms.) Kissan ruoka-aineallergian saa kuriin rajaamalla ravintoa: Valitse ruoka-aineallergiselle kissalle tarkoitettu kuivamuona ja kosteamuona, jossa on vain yhdestä lähteestä hiilihydraatteja, tai siirry kokonaan raakaruokintaan (BARF). Raakaruokinnassa tulee huolehtia kissan vitamiinien ja kalsiumin saannista erikseen Aptus Multicat -vitamiinilla ja luujauholla.


 Kissan ruokinta

Tämä artikkeli on lyhennelmä Kissalehdessä julkaistusta artikkelista Kissan ruokinta, jonka on kirjoittanut ELT Suvi Pohjola-Stenroos. 

Kaikista lemmikeistä kissalla voisi väittää olevan epätavallisimman ja vaikeimmin täytettävät ravitsemusvaatimukset. Luonnon kissaeläinten ravitsemus koostuu riistasta, siis pääosin proteiinista eli valkuaisaineista. Samoin lemmikkikissan tulee saada suurin osa ravinnostaan eläinperäisestä valkuaisesta. Kissa tarvitsee eläinkunnasta peräisin olevia välttämättömiä aminohappoja, monityydyttymättömiä rasvoja jne.

Ravinnon kuiva-aineista vähintään 25% pitää olla peräisin proteiineista. Erityisesti jos ruokinnassa ei ole eläinperäisiä proteiineja, uhkaa tauriinin puutos.

Ravinnon rasvat muodostavat kissan energiatalouden tukipilarin. Rasvaa ruokavaliossa tulisi olla vähintään 9% ravinnon kuiva-aineesta. Elimistössä rasvat pilkotaan rasvahapoiksi ja glyseroliksi. Osaa rasvahapoista kissa ei voi valmistaa itse, vaan ne on saatava valmiina ravinnosta. Näitä rasvahappoja kutsutaan välttämättömiksi rasvahapoiksi (essential fatty acids, EFA). Rasvojen pääasiallinen tehtävä on tuottaa energiaa. Muita tehtäviä ovat mm. karvapeitteen ja kunnon ylläpito. Monityydyttymättömistä rasvahapoista ravinnosta tarvitaan linolihappoa, linoleenihappoa, arakidonihappoa yms. Linolihapon puuttuminen ilmenee turkin huonokuntoisuutena ja erilaisina ihosairauksina. Arakidonihapon vähyys heikentää kissan hedelmällisyyttä. Monityydyttymättömien rasvahappojen kokonaistarve vaihtelee noin 70-500mg/pv (jää alle 3% päivittäisestä rasvan määrästä). Rasva on myös ruuan maittavuutta lisäävä ravintoaineryhmä.

Hiilihydraatit ovat muille eläinlajeille yleensä energian lähteenä. Kissan lajikehityksessä hiilihydraatit ovat toisarvoisessa asemassa, kissa selviäisi kokonaan ilman hiilihydraatteja. Kuitenkin hiilihydraatteja pyritään hyödyntämään, ja erityisesti näistä on hyötyä runsaasti energiaa vaativina kautena (kasvu, tiineys, imetys, toipilasjaksot). Vaarana liiallisesta hiilihydraattien tarjoamisesta on lihominen. Liukenematon osa hiilihydraateista (kuitu) toimii ruuansulatuksessa suoliston motoriikan virkistäjänä ja suolen pinnan suojaajana.

Vitamiineja tarvitaan pieniä määriä. Nämä jaetaan vesiliukoisiin (B- ja C-vitamiinit) ja rasvaliukoisiin (A-, D-, E- ja K-vitamiinit). Erityisesti rasvaliukoisten vitamiinien annostelussa tulee noudattaa varovaisuutta, sillä nämä varastoituvat ja silloin myrkytyksen mahdollisuus kasvaaa. Käytännössä vitamiineista aiheutuva myrkytys on mahdollinen vain, jos kissa on vuosikausia yksipuolisella dieetillä, kuten liiasta maksan antamisesta kertyy A-vitamiinia. Vitamiinin puutos voi kehittyä, jos vaikkapa kissa on yksipuolisesti tonnikaladieetillä, jolloin puuttumaan jää E-vitamiini.

Vesi on kissalle elinehto. Ilman vettä elimistö voi selvitä vain joitakin vuorokausia. Ravitsemuksessa vaihteleva osa vedestä saadaan ruuasta. Purkkiruokien kosteuspitoisuus on noin 75% ja kuivaruaan 8%. Kissalla tulisi olla aina raikasta vettä tarjolla.

Kissan ruokahetket

Suurinosa kissoista syö mielellään usein, jopa 16 kertaa päivässä ja pieniä määriä kerrallaan. Kun kissa saa valita, se syö mielellään illalla, pitkin iltaa ja yöllä. Kun kissa liikkuu ja on energinen, se pystyy säätelemään energiantarvettaan eikä syö liikaa. Ikävystynyt kissa joka ei liiku riittävästi, saattaa vapaastiruokittuna syödä liikaa, joten lienee parempi tarjota sille ruokaa vain 1-2 kertaa päivässä. Odottavat ja imettävät naaraat sekä kasvavat kissanpennut saavat syödä ruokaa vapaasti.  Käytettäessä purkkiruokia tai raakaa lihaa, ei ole hyvä seisottaa ruokaa kupissa pitkiä aikoja. Ruokamyrkytysbakteerit lisääntyvät erittäin tehokkaasti huoneenlämmössä. Kuivaruokaa sen sijaan voi seisottaa riskittä.

Käytäntö voisi olla seuraava: laatukuivamuonaa perusruaksi jatkuvasti esillä. Täydennyksenä raakaa lihaa tai purkkiruokaa illansuussa. Kuppi korjataan pois kolmen tunnin kuluttua. Vesi vapaasti tarjolle.


Tyypillisiä kissan ruokia

Tämän listan lähde on ”Kun pentu tulee kotiisi: Hyvään yhteiseloon kissasi kanssa”.

  • liha keitettynä tai raakana
  • jauheliha raakana
  • lammas kypsänä
  • kana ja broileri raakana tai kypsänä
  • sianliha raakaja tai kypsänä
  • maksapasteija
  • vähäsuolainen kinkku ja vähäsuolaiset lihaleikkeet
  • maksa, sydän ja munuaiset raakoina tai kypsinä (kerran viikossa)
  • kananmunan keltuainen raakana tai kypsänä (valkuainen vain kypsänä)
  • kissojen laadukas tölkiruoka
  • vehnänalkioita ripaus
  • iskukuumennettu kevytkerma ja kermaviili
  • kissojen tonnikala (ei ihmisille tarkoitettua)
  • sardiinia satunnaisesti
  • katkaravut (liika suola on huuhdottava pois)
  • sei ja silakka keitettynä tai raakana (raakaa merikalaa vain parikertaa viikossa)
  • sisävesikalat keitettynä
  • savusilakkaa ja savukalaa silloin tällöin herkuksi
  • ruokaöljyä 1tl vatsan toimintaan satunnaisesti

Rafaelon kiusaus

Kissoille voi myös kokata. Kuuluisin suomalainen kissanruokaresepti lienee Arbiter Rafaelon nimikkoruoka, ”Rafaelon kiusaus”, resepti löytyy myös vähän eri muodossa reseptin kehittäjän Miriam Nummisen kotisivuilta.

  • 1kg jauhelihaa
  • 100-150g jauhettua maksaa (pennuille vähän tai ei ollenkaan)
  • 4dl vettä
  • 2dl kauraryynejä
  • (0,5dl vehnänalkioita)
  • 2 kananmunaa
  • 2rkl luujauhoa (saa apteekista)

Mureketangot paistetaan 45min 200-asteisessa uunissa ja pakastetaan sopivina annoksina.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Apachiris-kissala kasvattaa perinteisiä siperiankissoja. Kissalamme sijaitsee Oulun seudulla.

%d bloggers like this: